Flunssa vai influenssa

Perusflunssaa vai influenssaa – näistä merkeistä erotat kummasta on kyse.
Arvioiden mukaan vuosittain Suomessa sairastetaan 10-20 miljoonaa hengitystieinfektiota. Niitä esiintyy ympäri vuoden. On tärkeää osata erottaa perusflunssan oireet kausittain esiintyvästä influenssasta. Influenssalla tarkoitetaan äkillistä ylempien hengitysteiden tulehdusta, jota esiintyy Suomessa epidemioina joka talvi. Vuosittain 5-15% aikuisväestöstä ja lapsista 20-30% sairastuu influenssaan.

Syyt
Flunssan eli nuhakuumeen aiheuttaa yleisimmin rinovirus, mutta taudinaiheuttajina toimii noin 200 erilaista virusta. Muita yleisiä nuhakuumeen aiheuttajia ovat adeno- ja enterovirukset. Influenssa puolestaan johtuu influenssa A- ja B- viruksista. Influenssa B-viruksen aiheuttamat kausi-influenssat ajoittuvat lähemmäksi kevättä ja ovat keskimäärin lievempiä kuin A-tyypin aiheuttamat. Influenssaviruksen tartunnan saaneista noin 50% sairastuu tautiin.

Oireet
Nuhakuumeen ja influenssan oireet ovat pääosin samanlaisia, mutta influenssassa ne ovat ankarammat. Influenssan tyypillisiä oireita ovat äkillisesti nouseva korkea kuume, voimakkaat lihassäryt, huonovointisuus ja otsaan painottuva päänsärky. Muita myöhemmässä vaiheessa ilmeneviä oireita voivat olla muun muassa nuha, kuiva yskä ja kurkkukipu, joita esiintyy myös normaalissa flunssassa. Erityisesti lapsilla influenssan oireisiin voi kuulua myös maha- ja suolisto-oireita. Ero influenssan ja nuhakuumeen oireiden ilmenemisessä on, että perusflunssa alkaa yleisimmin kurkkukivulla, jota seuraa kuume sekä nuha ja yskä. Lisäksi flunssan oireet voivat kestää lievennyttyään useitakin viikkoja.

Influenssaan liittyy suurentunut riski sairastua bakteerien aiheuttamiin jälkitauteihin, joita ovat keuhkokuume, keuhkoputkentulehdus sekä välikorvan- ja poskiontelontulehdus. Vakavia jälkitauteja ovat pneumokokkibakteerista johtuva verenmyrkytys sekä bakteerikeuhkokuume. Riskiryhmiin kuuluvilla eli pienillä lapsilla, raskaana olevilla naisilla, vanhuksilla sekä tiettyjä pitkäaikaissairauksia sairastavilla riski jälkitautien saamiseen on suurin. Tämän vuoksi Suomessa on ilmaiseen influenssarokotteeseen oikeus kaikilla riskiryhmiin kuuluvilla.

Milloin hoitoon
Normaalia flunssaa voidaan yleensä hoitaa kotihoidossa särkylääkkeillä, jotka lievittävät oireita ja laskevat kuumetta. Lääkäriin on syytä hakeutua, jos oireisiin kuuluu äkillisesti noussut korkea kuume tai yleisvointi on selkeästi huonompi kuin perusflunssassa. Lääkäriin on suositeltavaa lähteä myös, mikäli oireet alkavat uudestaan tai mikäli kuuluu influenssan riskiryhmiin. Erityisesti influenssaepidemioiden aikana lääkäriin kannattaa hakeutua pienellä kynnyksellä oireiden voimakkuuden perusteella.

Influenssan ja flunssan hoito
Flunssan hoidossa käytetään kuumetta laskevia kipulääkkeitä ja oireita lieventäviä tulehduskipulääkkeitä. Usein perusflunssa paranee itsehoidon avulla muutamassa päivässä. Lievät oireet, kuten yskä ja nuha, voivat kuitenkin jatkua muutaman viikon. Riskiryhmään kuuluvien sekä perusterveiden, joilla yleisvointi on huono, kannattaa hakeutua hoitoon nopeasti, jos epäilee influenssaa. Influenssan todentamiseksi käytetään influenssatestiä. Influenssavirus todetaan nenänielusta otetulla pikatestillä. Terveet aikuiset toipuvat influenssasta usein 1-2 viikon vuodelevolla. Influenssan hoidossa käytetään oireita lievittäviä ja sairauden kestoa lyhentäviä viruslääkkeitä.

Hoitokeinojen ja lääkkeiden valinnassa otetaan oireiden lisäksi huomioon potilaan perussairaudet sekä riski jälkitautien saamiseen. Influenssavirusta vastaan on olemassa myös spesifinen viruslääke, joka estää viruksen lisääntymisen, lyhentää taudin kestoa ja vähentää jälkitautejta. Lääkkeiden tehokkuus on suurin, kun hoito aloitetaan 48 tunnin sisällä ensimmäisistä oireista. Tämän vuoksi aikainen hoitoon hakeutuminen on tärkeää.