Suomalaista rokotusohjelmaa on totuttu pitämään varsin kattavana. Se on kuitenkin suunnattu kotimaan kamaralla vaanivia taudinaiheuttajia vastaan ja esimerkiksi rutiininomaiset tuberkuloosirokotukset ovat jääneet pois kansallisesta rokoteohjelmasta jo vuonna 2006. Lapsuudessa annettavan rokotuspaketin sisältö on muuttunut vuosien varrella ja osa rokotuksista vaatii tehosteita ollakseen tehokkaita edelleen aikuisiällä. Monien rokotusten teho alkaa viiveellä, joten tarvittavien rokotusten selvittäminen ja rokotusten hankkiminen kannattaa aloittaa heti kun matkakohde ja ajankohta ovat selvillä.
Hepatiitti kuriin!
Virusperäiset maksatulehdukset eli hepatiitit voivat vaania matkailijaa aivan lähiseuduillamme. A-hepatiitti eli niin sanottu keltatauti leviää ruoan ja juoman mukana huonon hygienian seurauksena. Taudissa maksa-arvot kohoavat, ilmaantuu ihon ja silmien keltaisuutta ja erilaisia suolisto-oireita. Tauti voi kestää viikoista jopa kuukausiin, mutta se ei jätä pysyvää maksavauriota. Jotkut taudin saaneet voivat olla oireettomia, mutta levittää silti virusta. Hepatiitti A on ehkäistävissä rokotteella, joka annetaan kahdesti.
Hepatiittirokotusta suunnitellessa kannattaa myös miettiä suojautumista B-hepatiitilta samassa yhteydessä. Vaikka sen tarttuminen tapahtuu yleensä vain verikontaktissa, sen voi saada myös sukupuolikontaktissa. Myös lävistykset ja tatuoinnit voivat tartuttaa B-hepatiitin, mikäli välineet eivät ole steriilejä. B-hepatiitti aiheuttaa kroonisen maksatulehduksen, joka altistaa maksakirroosille ja –syövälle. A- ja B-hepatiitteja vastaan suunnattu yhdistelmärokote on tehokas ja kerta-annoksena saman hintainen kuin pelkkä A-hepatiittirokote. Ainoa ero on, että yhdistelmärokotteesta saadaan todennäköisesti elinikäinen suoja vasta kolmella rokotuskerralla.
Rokotteet tarvitsevat tehostamista
Vaikka suomalaiset ovat saaneet rokotuksen monia tauteja vastaan jo lapsuudessaan, osa niistä tarvitsee tehostamista. Jäykkäkouristus on erittäin vakava tauti, joka tarttuu maaperän bakteerista likaisten haavojen kautta. Likaisen haavan saaneelle rokotustehoste voidaan antaa muutama päivä haverin jälkeenkin, jos edellisestä rokotuksesta on kulunut kymmenen vuotta. Ulkomailla rokotetta ei välttämättä ole saatavilla, joten jäykkäkouristus-kurkkumätä –rokotteen tehoste kannattaa pitää aina voimassa uusimalla pistos kymmenen vuoden välein.
Polio on herkästi elintarvikkeiden välityksellä tarttuva virustauti, joka johtaa vakavaan taudinkuvaan ja pienellä osalla sairastuneista halvaukseen. Tauti on hävitetty Suomesta rokotuksin, mutta ulkomailla sitä esiintyy epidemioina. Mikäli matka suuntautuu maahan, missä poliota on esiintynyt viime aikoina, kannattaa tehosterokote ottaa.
Influenssaepidemiat kiertävät maapalloa jatkuvasti, joten paljon reissaavalla tai kauemmaksi menevän kannattaa tarkastaa kohdemaiden influenssatilanne, vaikka Suomessa ei olisikaan tautisesonki alkanut. Lentokentillä ja muissa paikoissa joissa ihmiset liikkuvat paljon on pisara- ja kosketustartuntana leviävän influenssan saamisen riski olemassa. Kuumetauti pilaa loman, joten influenssarokotus kannattaa ottaa varsinkin sesongin aikana ennen lomalle lähtöä.
Myös muut kansallisten rokotusohjelman rokotteiden kuten hinkuyskärokotteen voimassaolo kannattaa tarkastaa ennen matkan alkua.
Eksoottisia tauteja
Matkailijan kannattaa tarkastaa aina kohdemaan muu epidempiatilanne, etenkin jos on lähdössä eksoottisempaan kohteeseen tai aikoo oleilla pitkiä aikoja maaseudulla tai viidakoissa. Tärkein suojatumiskeino on hyttysten pistojen välttäminen ja hyvä käsihygienia. Myös elintarvikkeiden puhtauteen kannattaa kiinnittää huomiota niissä määrin kuin se on mahdollista.
Tyypillisiä rokotteilla ehkäistäviä eksoottisempia tauteja ovat keltakuume ja Japanin aivotulehdus. Jotkut maat vaativat keltakuumetodistuksen, mikäli matkailija on aiemmin käynyt keltakuumealueella. Muutamat Länsi-Afrikan maat saattavat vaatia todistuksen kaikilta maahan saapuvilta. Keltakuumerokotuksen yhteydessä saat keltaisen WHO:n hyväksymän rokotuskortin, johon voit kerätä tiedot myös muista rokotuksistasi. Keltakuumetta leviää hyttysen välityksellä ja sitä esiintyy Afrikan ja Etelä-Amerikan keskisissä osissa.
Japanin aivotulehdus on Kaakkois-Aasiassa kausittain leviävä tauti, johon sairastumisriski on suurin oleiltaessa pitkiä aikoja (yli neljä viikkoa) maaseudulla, viidakoissa tai slummialueilla. Se leviää hyttysten mukana. Moni tartunnan saanut selviää oireettomana, mutta oireita saaneiden joukossa kuolleisuus voi olla jopa 30%.
Suurin osa tavallisista turistimatkoista suuntautuu alueille, joissa eksoottisimpien tautien rokotuksia ei tarvita. Myöskään malarian ehkäisyä ei yleensä tarvita turistialueilla. Hyttyset voivat kuitenkin levittää monia hankalaoireisia tauteja, kuten Dengue-kuumetta, johon ei ole rokotetta olemassa. Oleskeltaessa huonoissa hygieniaolosuhteissa Afrikassa tai Aasiassa kannattaa harkita myös kolera- ja lavantautirokotteiden ottamista.
- Lisää tietoa maakohtaisista suosituksista ja tautiriskeistä saat THL:n matkailijan terveysoppaasta sekä PerusTerveyden terveydenhoitajilta ja lääkäreiltä.