Liikunta tärkeää keskosena syntyneille
Keskosena syntyneet liikkuvat nuorina aikuisina selvästi täysaikaisena syntyneitä ikätovereitaan vähemmän ja heillä on muita heikompi lihaskunto. Vähäinen liikunta ja heikko fyysinen kunto voivat lisätä kroonisten sairauksien riskiä myöhemmin elämässä, minkä vuoksi keskosena syntyneitä tulisi erityisesti kannustaa liikunnan pariin.
Tiedot selviävät LL Marjaana Tikanmäen väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin elämän varhaisvaiheen tekijöiden yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon nuoruusiässä ja nuorena aikuisena.
Tutkimuksessa tehdyn kyselyn mukaan ennen raskausviikkoa 34 syntyneet keskoset liikkuivat 23-vuotiaina keskimäärin kolmanneksen täysiaikaisina eli vähintään 37-viikkoisina syntyneitä vähemmän. Tämä havainto koski kuntoliikuntaa, vapaa-ajan liikuntaa, työmatkaliikuntaa ja raskasta liikuntaa.
Myös punnerrustestillä ja käden puristusvoimatestillä mitattu lihaskunto oli hyvin ennenaikaisina syntyneillä keskosilla heikompi ja he myös kokivat kuntonsa huonommaksi kuin täysaikaisina syntyneet. Heikompi lihaskunto havaittiin punnerrustestissä myös lievästi ennenaikaisilla eli raskausviikoilla 34-36 syntyneillä, joita on yli 70 % keskosista.
Syitä keskosina syntyneiden vähäisempään liikuntaan ei vielä tunneta tarkasti. Tässä tutkimuksessa liikunnan vähäisyyttä eivät selittäneet keskosuuteen liittyvät sairaudet, keskosuuden taustatekijät tai sosioekonomiset tekijät.
Liikkumattomuus aiheuttaa terveysriskejä
Vähäinen liikunta ja heikko lihaskunto saattavat altistaa sydän- ja verisuonitaudeille ja toimintakyvyn heikkenemiselle myöhemmin elämässä. Ennenaikaisen syntymän on aiemmissa tutkimuksissa esitetty olevan yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin.
”Terveysriskejä voi pienentää liikkumalla aktiivisesti ja parantamalla fyysistä kuntoa. Kuntoliikunnasta ja lihaskunnon parantamisesta on hyötyä kaikille, mutta tutkimusten valossa niistä on erityisen paljon hyötyä keskosina syntyneille”, Tikanmäki sanoo.
Liikunnalliseen elämäntapaan kannustettava jo neuvolassa
Tikanmäen mukaan on tärkeää, että raskaana olevia ja lapsiperheitä autetaan liikunnallisen elämäntavan löytämisessä. ”Tiedämme jo aiempien tutkimusten perusteella, että lapsena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa kantaa aikuisuuteen ja pienentää sairausriskejä ja lisää hyvinvointia koko eliniän.” Erityisesti keskosena syntyneiden kohdalla terveydenhuollon ammattihenkilöillä on merkittävä rooli puheeksi ottamisessa ja tarvittavan tuen tarjoajana perheiden omat tarpeet huomioiden.
Ennenaikaisen syntymän pitkäaikaisvaikutuksia selvittävässä ESTER-tutkimuksessa on mukana yhteensä 149 ennen 34. raskausviikkoa syntynyttä sekä 248 lievästi ennenaikaisena ja 356 täysiaikaisena syntynyttä pohjoissuomalaista nuorta aikuista. Tutkimus on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella yhteistyössä Oulun ja Helsingin yliopistojen kanssa. Osa ESTER-tutkimuksen tutkittavista kuuluu myös laajaan Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1986.
___
Lääketieteen lisensiaatti Marjaana Tikanmäki väittelee Oulun yliopistosta perjantaina 25.5.2018. Kansanterveystieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Preterm birth and parental and pregnancy related factors in association with physical activity and fitness in adolescence and young adulthood (Ennenaikaisen syntymän ja raskaudenaikaisten tekijöiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon nuoruusiässä ja nuorena aikuisena). Vastaväittäjänä toimii dosentti Riitta Luoto Tampereen yliopistosta ja kustoksena dosentti Eero Kajantie Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 12 klo 12.
Väitöskirja verkossa http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1923-3
Väittelijän yhteystiedot:
LL Marjaana Tikanmäki
marjaana.tikanmaki@thl.fi