Vuosittain 14 500 suomalaista saa muistisairausdiagnoosin ja lisäksi huomattava määrä ihmisistä sairastaa muistisairautta tietämättään. Fyysisen aktiivisuuden yhteyttä dementian syntyyn on tutkittu. On ajateltu, että fyysinen aktiivisuus aikuisiällä vähentäisi riskiä sairastua dementiaan. Nyt julkaistussa meta-analyysissä tällaista yhteyttä ei kuitenkaan havaittu. Fyysisellä aktiivisuudella nuoruusiässä ei siis tutkimuksen mukaan voi suoraan vähentää dementian riskiä. Dementian riskeinä pidetään mm. ylipainoa, sydän- ja verisuonitauteja, tupakointia, perinnöllisiä tekijöitä, masennusta ja vähäistä henkistä aktiivisuutta. Epäsuorasti fyysinen aktiivisuus kuitenkin siis vähentää dementian syntymistä, koska se ehkäisee riskitekijöinä pidettyjä sairauksia.
Liikunta oireiden ehkäisijänä
Tutkimuksissa havaittiin myös, että liikunta vähenee keskimäärin noin 9 vuotta ennen dementian ensioireita. Tässä vaiheessa tauti on kehittymässä, mutta muistioireita ei välttämättä pysty vielä havaitsemaan. Tästä mahdollisesti johtuu, että vähäinen liikunta on suoraan yhdistetty dementian syntymiseen.
Lääkitys sekä hyvät tukihoidot ovat tärkeitä, joten lääkäriin hakeutuminen potilaan tai hänen läheisentä toimesta tulisi tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun taudin oireet ovat vielä lieviä, voidaan hoidolla vakiinnuttaa potilaan tila ja hidastaa muistisairauden etenemistä. Myöhemmässä vaiheessa hoidolla pyritään turvaamaan potilaalle mahdollisimman pitkä omatoimisuus. Muistioireiden ilmetessä lääkäri tutkii potilaan ja poissulkee myös muut sairaudet, jotka voivat välillisesti aiheuttaa muistiongelmia.
Lähde:
- Käypä Hoito: Muistisairaudet
- Physical activity, cognitive decline, and risk of dementia: 28 year follow-up of Whitehall II cohort study