Suomalaiset ovat henkeen ja vereen autokansaa. Ratin taakse päästään usein heti täysi-ikäisyyden koetettua ja siellä pysytellään koko työuran ajan ja pitkälle eläkkeelle saakka.
Pitkien välimatkojen Suomessa auto on monille ainoa keino liikkua vaikkapa kaupan ja kodin välillä. Kenen tahansa ei silti ole suotavaa tarttua rattiin, sillä tuhansien kilojen peltilehmällä voi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa sekä itselle että etenkin sivullisille.
Kuljettajien ajoterveyttä valvotaan Suomessa säännöllisillä tarkastuksilla. Ennen ajokortin hakemista tehtävä lääkärintarkastus varmistaa riittävän näkökyvyn ja sen, ettei nuorella kuljettajalla ole sairauksia jotka voisivat haitata auton turvallista ajamista.
Ammattikuljettajat testataan jo 50 vuoden iässä
Ammattikuljettajilla näiden säännöllisten tarkastusten pariin palataan jo viisikymppisenä, jolloin ryhmän 2 ajokortin omaavat joutuvat toimittamaan lääkärintodistuksen poliisille.
Tätä seurantaa jatketaan rutiinisti viiden vuoden välein. Pelkän ykkösryhmän ajokortin omaavat joutuvat ensimmäiseen rutiinitarkastukseensa vasta 75-vuotissyntymäpäivien häämöttäessä.
Lääkärin tekemät ajoterveystarkastukset tuntuvat jännittävän etenkin iäkkäämpää väestöä. Jonkinlaisia urbaanilegendojakin liikkuu siitä, minkälaisiin testeihin voi joutua. Mikäli on ikääntynyt ilman suurempia sairauksia, tarkastus hoituu yleensä varsin rutiinilla.
Aina toisinaan kuitenkin törmätään sairauksiin, jotka ovat jääneet hoitamatta tai joiden selvittely on kesken. Esimerkiksi sydänsairaudet, jotka voivat aiheuttaa yhtäkkisen tajuttomuuden tai elottomuuden ovat erittäin vaarallisia, mikäli kuljettaja saa kohtauksen ratissa.
Myös iän myötä heikentyvät refleksit, hiipuva näkökyky tai muistin huononeminen voivat johtaa ajoluvan epäämiseen tai tihennettyyn seurantaan.
Moni suuttuu, kun ajoterveys kyseenalaistetaan
Valitettavan moni suuttuu tai pahastuu lääkäreille, jotka asettavat heidän ajoterveytensä kyseenalaiseksi. Yleisimmin kuultu puolustus on se, että autoa on onnistuttu ajamaan turvallisesti jo vuosikymmenet, joten miksi se ei sujuisi nytkin?
Moni meistä on nuoruudessaan myös osannut heittää voltin tai kiivetä puuhun, mutta harvalta kahdeksankymppiseltä tuollainen enää onnistuu. Autoilussakaan ei voi tukeutua menneisiin onnistumisiin vaan pitää katsoa tulevaan – olenko vielä turvallinen kuljettaja?
Eikä tämä koske pelkästään ikääntyviä kuljettajia vaan myös ammattikuljettajien kohdalla pitää olla tarkkana, sillä heidän vastuullaan voi olla lukuisia muita ihmisiä tai kymmenien tonnien painoinen vaarallinen lasti.
Rajoitettu ajo-oikeus olisi turvallinen ratkaisu
Suomessa ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta myöntää rajoitettua ajokorttia, joka oikeuttaisi kuljettamaan vain tietyn tehoista autoa, ajamaan vain tietyillä reiteillä tai tiettyä nopeutta, tai joka olisi voimassa vain päivännäöllä ajettaessa.
Syrjäseuduilla osa korttinsa menettäneistä on löytänyt nuorison suosimat mopoautot, mutta valitettavasti niiden turvallisuus on erittäin heikolla tasolla. Helpotusta tähän saatetaan saada, mikäli hallituksen suunnitelmat niin sanotusta traktoriautosta toteutuvat.
Silloin pakottavasti autoa tarvitsevat, lyhyitä matkoja ajavat ikäihmiset voisivat saada traktorin nopeuteen rajoitetun oikean henkilöauton, vaikka varsinainen B-kortti olisikin jo luovutettu.
Monilla pikkukylillä jonkinlainen autokyyti on liki elinehto. Sivullisten turvallisuus on kuitenkin ajo-oikeutta tärkeämpi asia.
Oletko ajokunnossa?
Jokaisen kuljettajan kannattaa ajoittain pysähtyä pohtimaan omaa ajoterveyttään, samallahan tulee mietittyä terveyttä kokonaisuutena.
Suosittelen pohtimaan sitä, haluaisitko että samassa kunnossa oleva kuljettaja ajaa sinun ja lähimmäistesi kanssa samoilla teillä? Jos vastaus on ei, on aika hakeutua lääkärin arvioon. Sinne saa mennä myös rutiiniseurantojen välissä.
Petja Orre
Kirjottaja on pääkaupunkiseudun PerusTerveys -lääkäriasemien johtava lääkäri
https://perusterveys.fi/laakarintodistus-ajokorttia-varten-hinta-alk-89-e/