Vatsatauti on useimmille suomalaisille tuttu tauti, jonka yleisimpiä taudinaiheuttajia ovat rota- ja norovirus. Muita äkillistä oksennus- ja ripulitautia aiheuttavia viruksia ovat adeno-, astro- ja sapovirukset. Bakteereista muun muassa kampylobakteerit, salmonellat, yersiniat ja shigellat voivat aiheuttaa äkillisen vatsataudin.
Mahataudin pääasiallisiin oireisiin kuuluvat pahoinvointi, oksentelu ja vetinen ripuli. Mahatautipotilaalla voi lisäksi esiintyä kouristavia vatsakipuja, kuumetta sekä kuumeeseen liittyviä särkyjä. Mahataudin oireet kestävät keskimäärin 1-3 vuorokautta. Suurin mahatautiin liittyvä riski on nestehukka.
Vatsataudin itsehoito
Vatsatautia sairastavan on tärkeää pitää huolta nestetasapainosta, sillä ripulin ja oksennuksen mukana elimistö menettää runsaasti nestettä. Aikuisella vatsatautipotilaalla nesteen tarve päivässä on noin 3 litraa. Mahatautia sairastavilla lapsilla ja vanhuksilla nestehukan riski on suurin, minkä vuoksi heidän riittävään nesteytykseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Nestehukan merkkejä ovat voimakas väsymys, virtsanerityksen vähentyminen ja limakalvojen kuivuminen.
Nesteen lisäksi mahatautia sairastava voi syödä kevyesti välttäen hyvin tulisia ja mausteisia ruokia. Myöskään sokeripitoisia juomia ei suositella. Apteekeissa on saatavilla niin sanottuja ripulijuomia, jotka rauhoittavat suolen toimintaa ja auttavat ylläpitämään oikeaa neste- ja suolatasapainoa.
Oireiden lieventämisessä tukihoitona voi lisäksi käyttää maitohappobakteereja sisältäviä valmisteita, jotka normalisoivat suolen toimintaa ja lyhentävät ripulin kestoa. Kuumeeseen ja vatsakipuun voi käyttää apteekista ilman reseptiä saatavia parasetamolivalmisteita.
Vatsataudin ennaltaehkäisy
Vatsataudin itämisaika vaihtelee 12 tunnista pariin vuorokauteen. Se leviää helposti pisara- ja kosketustartuntana. Se voi levitä myös saastuneen ruoan tai juoman kautta, kuten ruokamyrkytystapauksissa. Norovirusinfektio tuottaa ainoastaan väliaikaisen immuniteetin.
Riittävä ja oikeanlainen käsihygienia onkin tehokkain keino vähentää viruksia ja ennaltaehkäistä virusperäisen mahataudin saamista. Kädet tulisi pestä saippualla aina WC- käynnin jälkeen ja ennen ruokailua. Lisäksi käsidesin käyttöä suositellaan. Mikäli perheessä sairastetaan mahatautia, voi sen tarttumisriskiä muihin pienentää puhdistamalla kosketuspinnat, vessat ja ovenkarmit klooripohjaisilla puhdistusaineilla.
Rotavirusta vastaan on olemassa rokotus, joka kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.
Vatsatauti – milloin lääkäriin?
Jos ripuli pitkittyy tai siihen sairastuneella on rajuja yleisoireita ja yleistilan heikkenemistä, on lääkärin arvio tai jopa sairaalahoito tarpeen. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä nopeammin vatsatautipotilasta uhkaa kuivuminen. Lapsi on hyvä viedä lääkäriin, jos:
- ripuli tai oksentelu on yhtämittaista tai jatkuu yli 3 vuorokautta
- ulosteessa on verta
- lapsen yleisvointi heikkenee ja hän on väsynyt ja veltto tai ripuliin liittyy korkea kuume
- lapsen paino laskee
- ripulitartunta on saatu etelänmatkalta