Lääkäriin hakeutumisen taustalla on jonkinlainen huoli terveydestä. Käytännössä aina potilas on edeltävästi jo omien resurssiensa rajoissa koittanut selvitelllä ratkaisua ongelmaan itse. Potilaan ei pitäisi joutua miettimään, että tuleeko hän kuulluksi tai otetaanko hänet vakavasti vastaanotolle tullessaan. Luottamus on edellytys hoidon toteutumiselle. Luottamuksen syntymistä ei voi pakottaa, sille voi vain luoda parhaat mahdolliset edellytykset. Lääketieteellisen osaamisen lisäksi hoitosuhteen muodostuminen ja hoidon jatkuvuus ovat merkittävässä roolissa luottamuksen synnyssä. Krooniset sairaudet näyttäytyvät eri tavoin eri ihmisten elämässä ja arjessa ja tämä on huomioitava myös hoidon suunnittelussa.
Kertominen selventää ajatuksia
Lyhyessäkin kontaktissa voidaan tarkkaavaisella kuuntelulla saavuttaa käsitys kokonaisuudesta huolestuttavan oireilun suhteen, mitä on jo tutkittu ja mitä kannattaisi tehdä jatkossa? Pidempi käyntiaika saman ammattilaisen luona vaikkapa jatkokäyntinä selventää tilannetta lisää. Usein unohdetaan, että jo kuulluksi tuleminen ja oirekuvauksen ääneen jäsentely on merkittävä osa potilaan hoitoa. Tilannekartoitus vapaassa vuorovaikutuksessa auttaa potilasta hahmottamaan omia toimijuuden mahdollisuuksia ja toisaalta myös esteitä yhteisesti hyviksi todettujen muutostarpeiden tiellä.
Riittävästi aikaa alkuun
Väsymys, uupumus, unettomuus, riippuvuus, hengenahdistus, huimaus, kipu ja kolotus ovat useinkin oireita, joiden taustalla voi olla monia tekijöitä. Lyhytkestoisena oireet harvoin ehtivät huolestuttaa mutta pidempään jatkuessa potilas on itsekin ehtinyt pohtia kovasti taustasyitä, mahdollisesti etsinyt tietoa ja ratkaisuja jo omatoimisestikin. Kokonaisvaltainen ja kiireetön kuulluksi tuleminen ja tutkimus yleislääketieteen erikoislääkärin vastaanotolla on potilaan etu ja todennäköisesti jatkoselvittelyt pystytään suuntaamaan järkevämmin ja lääketieteellisesti perustellusti. Elämäntilanne ja mahdolliset muutokset siinä suhteessa oirekuvaan pystytään yhdessä arvioimaan ja huomioimaan myös psyyken ja sooman välinen yhteys.
Hoidon jatkuvuus hyödyttää
Perussairauksien kuten verenpainetaudin, sokeritaudin ja astman tilannearviot ja hoitosuunnitelmat onnistuvat sujuvammin, kun potilaan kokonaistilanne hahmotellaan laajemmin. Tavoitteet tulisi asettaa aina yksilöllisesti toki lääketieteelliseen tietoon ja näyttöön nojautuen. Tutkimusmenetelmien mahdollisuuksien laajentuessa lääkärin on tärkeää myös arvioida mistä tutkimuksesta on yksittäisen potilaan kohdalla hyötyä ja mistä jopa haittaa. Arkkiatri Risto Pelkonen on todennut, että lääkäri voi joskus parantaa, joskus auttaa mutta aina lohduttaa. Rinnalla kulkeminen ja jaetun ymmärryksen saavuttaminen sairauden aiheuttamista haasteista riippumatta on tärkeää. Tämä onnistuu parhaiten, kun vastaanotolla käytettävissä on alkuun riittävän pitkä aika. Jatkokontaktit voivatkin sujua potilaan kannalta kevyemmin ja helpommin, kun molemminpuolinen luottamus ja ymmärrys kehittyy. Lääkärin edustaessa hoitosuhteessa lääketieteellistä asiantuntijuutta on potilas kuitenkin oman itsensä ja kehonsa paras asiantuntija ja tämän edessä on hoitavan henkilön pysyttävä nöyränä. Potilaslähtöisesti varattua turhaa käyntiä ei mielestäni ole.
PerusTerveyden PERUSKÄYNTI on matalan kynnyksen kontakti akuuteissa vaivoissa tai terveyshuolissa ja toisaalta myös se sopii myös pidempään jatkuneen oireilun selvittelyyn aloituskäyntinä. Jatkoon voidaan varata samalle hoitavalle lääkärille esim. tarvittavien laboratoriokokeiden jälkeen 30-40min mittainen PERUSTEELLINEN KÄYNTI asian tiimoilta. Sivuillamme on kerrottu millaisissa tilanteissa olisi hyvä suoraan varata PERUSTEELLINEN KÄYNTI. Kysy rohkeasti lisää! Kun haluat varata käynnin tietylle lääkärille tapahtuu se puhelimitse tai paikan päällä PerusTerveyden yksikössä
Blogin kirjoitti yleislääketieteen erikoislääkäri
Kati Retsu-Heikkilä
Kati työskentelee lääkärinä PerusTerveys Oulun toimipisteissä
