Diabetes

Diabetes jaetaan I- ja II-tyypiin. I-tyypin diabetes puhkeaa usein lapsuudessa tai nuoruudessa ja siinä haiman insuliinintuotanto lakkaa. II-tyypin diabeteksessa haiman kyky tuottaa insuliinia on heikentynyt. Insuliini on hormoni, joka säätelee elimistön sokeriaineenvaihduntaa. Ilman insuliinia verensokeritaso nousee liian korkealle. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi väsymystä, janon tunnetta, runsasvirtsaisuutta ja näköhäiriöitä. Pidempään jatkuessaan seurauksena voi olla muun muassa silmänpohjan verisuonimuutoksia, munuaisvaurioita, aivoverenkierron häiriöitä ja sydäntapahtumia.

I-tyypin diabeteksessa hoitona käytetään insuliinia ja hoidon toteuttaminen vaatii sitoutumista sekä ruokavalio- että lääkehoitoon. II-tyypin diabetes todetaan usein sen esivaiheessa, jolloin sokerin sieto on heikentynyt. Tuolloin hoidoksi usein riittää terveellinen ruokavalio sekä säännöllinen liikunta. Tarvittaessa taudin edetessä hoitoa tehostetaan tablettimuotoisella lääkityksellä sekä insuliinilla.

Ruokavalion ja liikunnan merkitys diabeteksen hoidossa on tärkeä. Ruuassa olevan sokerin ja hiilihydraatin määrä vaikuttaa suoraan verensokeritasoon. Liikunta taas puolestaan laskee verensokerin tasoa kuluttamalla glukoosia polttoaineena. Näin ollen diabeetikon on hyvä oppia arvioimaan ruuan ja liikunnan vaikutusta omaan verensokeritasoonsa.

  • Mikäli epäilet sairastavasi diabetesta, voit varata ajan PerusTerveyden terveystarkastukseen. Terveystarkastuksessa sairaanhoitaja käy kanssasi läpi henkilökohtaisia riskitekijöitä sekä ruokailu- ja liikuntatottumuksiasi. Käynnin yhteydessä voit saada lähetteen laboratoriotutkimuksiin. Mikäli sinulla on jo todettu diabetes, voit varata ajan vuosikontrolliin joko sairaanhoitajalle (mikäli diabeteksesi on tasapainossa) tai lääkärille. Lisäksi voit käydä kauttamme diabeteksen seurantaan liittyvissä laboratoriokontrolleissa.