Oletko harkinnut, päättänyt, yrittänyt tai epäonnistunut?

Tupakoinnin terveyshaitat ovat varsin hyvin tiedossa. Silti Suomessa v.2016 yli 20-vuotiaista miehistä 13% ja naisista 12% tupakoi päivittäin. Naisten tupakoinnin osuus on säilynyt samana 2000-luvun alusta, kun taas miesten tupakointi on tasaisesti vähentynyt. Tupakointi johtaa suureen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta mutta asiaan vaikuttavat myös sosiaaliset ja psyykkiset tekijät. Kuusi kymmenestä suomalaisesta tupakoijasta halusi v.2010 lopettaa tupakoinnin ja neljä kymmenestä oli sitä yrittänyt. On muistettava, että repsahtaminen tupakointiin ei merkitse lopullista epäonnistumista vieroittumisessa. Yleensä tarvitaan 3-4 yrityskertaa ennen onnistumista.

Miksi se lopettaminen on sitten niin vaikeaa?

Tupakkariippuvuus määritellään oireyhtymäksi, johon liittyy fyysinen riippuvuus nikotiinin ja nikotiiniriippuvuuden kautta mutta suurta osaa näyttelevät myös psyykkinen, sosiaalinen ja tapariippuvuus. Tupakointi merkitsee usein mielihyvän kokemusta. Tupakalle mennään, kun jokin hermostuttaa tai halutaan olla, vaikka hetki ihan omassa rauhassa. Tupakan tuottama mielihyvä, hetkellinen keskittymiskyvyn parantuminen ja akuutti stressin siedon parantuminen palkitsevat. Toistot jättävät muistijälkiä aivoihin ja ne vahvistavat toivottuun tulokseen johtanutta käyttäytymismallia.  Tällöin muodostuu psyykkinen riippuvuus, jota fyysinen riippuvuus tukee.  Tupakointi on myös usein sosiaalinen tapahtuma. Tupakoinnin jatkuminen vähentää sosiaalisen riippuvuuden merkitystä mutta etenkin satunnaisilla polttajilla tällä on suuri merkitys. Polttajat edustavat vertaisryhmää toisillensa. Ihminen myös luontaisesti toistaa tuttuja, opittuja liikeratoja ja ne itsessään tuottavat mielihyvää.  20 savuketta päivässä, 200 samanlaista käden liikettä ja imaisua ja puhallusta yhdistettynä esimerkiksi tupakan käärimiseen tai hetkeen työkavereiden kanssa vahvistavat tapariippuvuutta ja tuottavat fyysisen ja psyykkisen palkintokokemuksen. Nikotiini muuttaa aivojen rakenteita pysyvästi ja tämä lisää repsahtamisriskiä vuosienkin tauon jälkeen. Myös geneettisellä alttiudella on merkityksensä nikotiiniriippuvuuden kehityksessä. On yleisempää tupakoida, jos vanhemmatkin tupakoivat.

Lopettamiseen on apukeinoja, yksilöllisestä räätälöinnistä voi olla hyötyä

Lopettaminen kannattaa aina ja on terveydelle hyödyllistä. Muutokseen ryhtyminen on sitä vaikeampaa mitä henkilökohtaisemmasta asiasta on kysymys. Muutokseen liittyvä epäonnistumisen mahdollisuuskin voi estää ihmistä yrittämästä riippuen toki persoonallisuudesta ja ympäristöstä. Muutoksen esteenä voi olla asioita, jotka eivät ole ihmisen omassakaan tietoisuudessa ja siksi asiaa kannattaakin pohtia syvemmin ja rohkeasti miettiä myös niitä positiivisia puolia tupakoinnissa. Mikä on saanut aloittamaan tupakoinnin ja mikä saa sitä jatkamaan ja mikä estää tupakointia lopettamasta.  Muutosprosessia voisi verrata suruprosessiin, kesto on yksilöllinen ja moniulotteinen. Onkin usein hyödyllistä hahmottaa missä prosessin vaiheessa on menossa ja pohtia laajemmin mikä merkitys tupakoinnilla on omassa elämässä.

Tupakoinnin lopettamiseen on myös lääkkeellisiä apukeinoja, joista nikotiinikorvausvalmisteet ovat käsikaupasta saatavia erilaisina vahvuuksina ja annostelumuotoina. Lopettajalle, joka polttaa yli 10 savuketta päivässä suositellaan nikotiinikorvausvalmistetta lopettamisen tueksi. Nikotiiniriippuvuutta arvioidaan Fagerströmin testillä.  On jonkin verran näyttöä siitä, että nikotiinipurukumin yhdistäminen laastarimuotoiseen valmisteeseen voi tuottaa parempia tuloksia. Nikotiinikorvaushoitojen lisäksi Suomessa on tarjolla kaksi reseptilääkettä tupakanpolton lopettamiseen varenikliini ja bupropioni. Varenikliini estää tupakan nikotiinin vaikutukset nikotiinireseptoriin sitoutumalla ja vähentää myös vieroitusoireita.  Bupropioni vaikuttaa aivojen nautintokeskukseen dopamiini-nimisen välittäjäaineen kautta ja vähentää tupakointiin liittyvää nautintoa ja lopettamiseen liittyvä vieroitusoireita. Nikotiinikorvaushoidon yhdistäminen reseptilääkkeeseen ei ole todennäköisesti hyödyllistä. Vieroituslääkkeistä varenikliini on tietyin ehdoin myös Kelan peruskorvattavien lääkkeiden listalla.

Jos poltat, niin mitä jos pohtisit ilman tuomitsevaa äänensävyä: Mikä saa sinut jatkamaan? Mikä olisi sopiva sysäys lopettamiseen?

PerusTerveyden henkilökunta tukee ja auttaa sinua tupakoinnin lopettamisessa. Ole rohkeasti yhteydessä.

Lue myös: Sähkotupakkatuotteet tupakoinnin lopettamisessa

Lähde:
Käypä Hoito-suositus: Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus
THL.fi