Luun kestävyys on osin geneettistä

Murtumat ovat yleisiä ja suurin osa ihmisistä saakin jonkin murtuman elämänsä aikana. Joka kolmannes lapsista saa murtuman ennen 16 ikävuottaan. Lapsuusiän jälkeen murtumia tulee vähemmän, mutta vanhuusiässä esiintyvyys jälleen lisääntyy, kun iän myötä luusto haurastuu ja esimerkiksi näön ja tasapainon heikentyessä kaatuminen yleistyy. Tiedetään, että valkoihoisessa väestössä luun murtumat ovat yleisempiä kuin tummaihoisilla ja että naisilla murtumia on enemmän kuin miehillä.

Murtumataipumuksesta on julkaistu uusi tutkimus, jossa todettiin, että tummaihoisten henkilöiden luun mikrorakenne on kestävämpää valkoihoisiin verrattuna. Tutkimuksessa otettiin huomioon henkilöiden ikä, pituus, paino ja fyysinen aktiivisuus. Tummaihoisten kestävämpi luu on rakentunut siten, että kortikaalista, eli vahvaa kuoriluuta on paksummin ja kortikaalisen luun rakenne on myös vähemmän huokoista, mikä lisää sen kestävyyttä. Lisäksi huokoinen hohkaluu on heillä vahvempaa.

Samat ominaisuudet havaittiin myös miessukupuolella verrattuna naissukupuoleen, lukuun ottamatta kortikaaliluun huokoisuutta. Miesten kortikaaliluun todettiin olevan huokoisempaa kuin naisten.

LUE MYÖS: Kun lapsilla tapahtuu niin apu löytyy

Lähde: Popp KL et al. Bone 2017: Bone mass, microarchitecture and strength are influenced by race/ethnicity in young adult men and women.