Riskinhallintaa vai lisävahinkojen estoa?
Tupakoitko tai oletko joskus tupakoinut? Käytätkö alkoholia? Miten nukut? Onko suvussasi sepelvaltimotautia tai aivoinfarkteja, äkkikuolemia tai syöpäsairauksia tai diabetesta? Onko kolesteroliarvosi millä tasolla ja paljonko näyttää verenpainemittari? Paljonko liikut ja miten painosi on käyttäytynyt?
Näitä kysymyksiä esitetään usein lääkärin vastaanotolla usein niin hengästyttävällä tahdilla, että kysymysten merkityksellisyys ja tavoite saattaa jäädä epäselväksi potilaalle. Terveydenhuollon yksi iso tehtävä on ennaltaehkäistä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia. Yksilön kannalta nämä aiheuttavat merkittävää työ- ja toimintakyvyn laskua puhumattakaan niiden kansantaloudellisesta merkityksestä.
Kokonaisuus haltuun yksittäisten lukemien sijaan
Potilaan kokonaistilanteen hahmottaminen on olennaista, jotta vältytään ylihoidolta mutta toisaalta luodaan mahdollisuus ryhtyä ennaltaehkäiseviin ja terveyttä edistäviin toimiin ajoissa. Kolesterolilääkkeen tarve ja verenpainelääkityksen aloittamisen indikaatiot täytyy arvioida yksilöllisesti ja sen vuoksi tulee arvioida aina potilaan kokonaisriski.
FINNRISKI-laskuri on laskuri, jolla voit laskea kokonaisriskisi sairastua sydän- tai aivoinfarktiin. https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/finriski-laskuri . Riski katsotaan suureksi, jos prosenttiluvuksi tulee yli 10%. Lääkäri huomioi tämän lisäksi myös muut sairaudet ja terveydentilan hoitosuunnitelmaa potilaan kanssa tehdessään.
Lisää elämänlaatua ja laatupainotteisia elinvuosia
Suomalaisten eliniänodote on noussut vuosikymmenten aikana ja pelkän elinvuosien lisäämisen sijaan päähuomio kiinnittyy nimenomaan laadukkaan elinajan pidentämiseen. Sairauksien ehkäisy ja jo todettujen sairauksien tehokas hoito auttavat tässä pyrkimyksessä. Potilaat ovat varsin tietoisia elämäntapojensa vaikutuksesta ja riskeistä. Lääkitykset ovat osa hoitoa ja niitä tarvitaan elämäntapamuutosten lisäksi niin lisäsairauksien ennaltaehkäisyssä kuin tehokkaassa hoidossa. Elämäntapamuutoksissa onnistuminen on vaikeaa ja esteet toiminnan muutoksille voivat olla tiedostamattomiakin. Potilas suistuu helposti syytetyn, syyllisen, syyllistetyn ja sitä kautta varsin passiivisen toimijan rooliin ja toivottuja muutoksia ei tapahdu. Lääketieteellisten tavoitteiden taustalla on tutkimustieto ja Evidence Based Medicine ja ne pyritään räätälöimään jokaisen potilaan kohdalla yksilölliseksi hoitosuunnitelmaksi.
Mitä toivot? Mitä haluaisit? Mikä on sinulle tärkeää elämässäsi? Mitä olet jo tehnyt tähän päästäksesi?
Lääkärilähtöisen, sinällään tärkeän kysymyspatteriston sijaan riskinhallintaa, lisäsairauksien estoa ja nykysairauden hoitoa tulisi lähestyä potilaslähtöisesti. Kokonaisuudessa pyritään yhteiseen ja jaettuun ymmärrykseen sairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä yksilöllisesti lääketieteelliseen tutkimusnäyttöön tukeutuen. Hoitosuunnitelmaan kirjataan lääketieteellisten tavoitteiden lisäksi myös konkreettiset ja realistiset tavoitteet elämäntapojen muutoksille. Tarkasteltavana ovat myös keinot ja työkalut, joilla tavoitteisiin päästäisiin sopivin askelin, mahdollisia esteitä tutkaillen ja ylittäen.
Kokonaisvaltaisen hoitoa varten PerusTerveyden lääkärit suunnittelivat laajat PerusVuosikontrolli-paketin– paketit.
Varaa aika puhelimitse.
Teksti:
Kati Retsu-Heikkilä
Vastaava lääkäri, Yleislääketieteen erikoislääkäri