Tension neck, jännitysniska tai kotoisammin niskajumi – yleisellä vaivalla on monta nimeä. Pahaksi äityessään “niskat jumittava” jännitystila voi aiheuttaa moninaisia oireita, joista tyypillisin on tympeä jomotus lihaksissa. Mutta tiesitkö, että niskan lihasjumi voi aiheuttaa myös ankaraa päänsärkyä, puutumisoireita, huimausta, käsien tuntohäiriöitä ja huimausta?
Mistä niskan jumitus saa alkunsa?
Niskan, kaulan ja hartioiden lihakset ovat kovilla modernissa työelämässä. Etenkin kannettavalla tietokoneella työskentelevät tapaavat könöttää tuntikausia hankalassa asennossa, ja moni tuijottelee myös puhelinta työpäivän jatkoksi.
Niskajumin ongelmana ei niinkään ole lihaksiin kohdistuva rasitus kuin se, että rasitus on luonteeltaan staattista. Esimerkiksi liian ylhäällä sijaitseva tietokoneen näppäimistö tarkoittaa, että kannattelemme käsiämme hartioiden lihaksilla: ne ovat jatkuvasti tasaisessa jännityksessä, lähes liikkumatta. Puhelinta alaviistoon katsoessamme taas rasitamme vastaavasti päännyökkääjälihaksia kaulan sivuilla.
Toisinaan myös purentaongelmat, stressi tai ahdistus saavat ihmisen jännittämään hartialihaksiaan.
Jatkuvan, staattisen jännityksen seurauksena lihasryhmän aineenvaihdunta, jopa verenkiertokin, häiriintyvät, ja jumitus pääsee syntymään.
Minkälaisia oireita niskan ja hartioiden jännitystila voi aiheuttaa?
Tunnistettavin oire on tietenkin itse lihasten arkuus ja jäykkyys. Niskan lihasten läpi ja ohi kulkee kuitenkin runsaasti sekä verisuonia että hermoja, joten vaikea niskan jännitystila voi näkyä myös muualla kehossa.
Jännitysniskan aiheuttama päänsärky on tavallinen lihasjumin seuralainen. Sitä kuvataan yleensä vannemaiseksi, puristavaksi ja jomottavaksi.
Myös huimausta voi esiintyä. Tarkkaa syytä sille, miksi jännitysniska voi huimata, ei tiedetä. Syy saattaa liittyä esimerkiksi siihen, että aivot tulkitsevat pään asennon väärin.
Kaulan, niskan ja pään lihasten kiristely saattaa saada korvat soimaan eli tinnittämään. Tinnitus saattaa kuulostaa piippaukselta tai kohinalta ja häiritä kovastikin oloa.
Käsien lievät puutumis- ja pistelyoireet etenkin aamuisin ovat nekin tavallisia jännitysniskan seuralaisia.
Harvinainen jännitysniskan mukanaan tuoma ongelma on pahoinvointi. Sen kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana: pahoinvoinnin ja päänsäryn yhdistelmä voi liittyä myös muihin, vakavampiin sairauksiin, joten lääkäriin on syytä hakeutua herkästi.
Miten niskajumia voi hoitaa itse?
Työnteon tauottaminen ja työergonomian tarkastaminen ovat ensimmäiset askelet niskajumien ennaltaehkäisyssä. Erityisesti tulisi tarkastella käsien asentoa, työskentelypöydän sopivaa korkeutta, tuolin säätöjä ja näyttöpäätteen korkeutta. Myös silmiin ja näytön asetuksiin kannattaa kiinnittää huomiota: joskus huono näkö tai näkymän epätarkkuus saavat katsomaan näyttöä hankalassa asennossa.
Taukoja kannattaa pitää usein ja niiden aikana liikutella reippaasti käsiä ja hartioita. Rintalihasten venytyksistä ja muista asentoa avaavista liikkeistä moni kokee hyötyvänsä. Avuksi jumppaan voi ottaa harjanvarren.
Kipua voi lievittää myös muutaman päivän ajan käsikaupasta saatavalla tulehduskipulääkkeellä tai parasetamolilla.
Milloin niskakivun vuoksi lääkäriin?
Välittömästi lääkäriin on hakeuduttava, jos kipu on seurausta esimerkiksi kaatumisesta tai muusta tapaturmasta. Myös yleisoireet, korkea kuume, voimakas väsymys ja oksentelu ovat syitä ottaa viipymättä yhteyttä lääkäriin.
Kahden päivän kuluessa lääkäriin kannattaa hakeutua, jos käsissä on selkeitä toimintahäiriöitä ja heikkoutta tai kipu säteilee niihin muutenkin kuin hentona nipistelynä ja puutumisena.
Kahden viikon kuluessa lääkäriin on syytä mennä, mikäli vaiva jatkuu tai joudut syömään sen vuoksi jatkuvasti kipulääkettä.
Meiltä PerusTerveydestä voit varata myös kiireettömän PerusFysio-käynnin, lääkärin ja fysioterapeutin yhteisvastaanoton. He kartoittavat vointisi ja tekevät sinulle hoitosuunnitelman. Saat mukaasi omahoito-ohjeet, ja tarvittaessa sinut ohjataan jatkotutkimuksiin. Tavallisesti niska-hartiavaivat eivät edellytä montaa käyntiä tai laajoja tutkimuksia, vaan ongelman juurisyihin päästään kiinni jo ensimmäisellä tapaamisella.
Varaa tavallinen vastaanottoaika tai PerusFysio-käynti tästä!