Närästyksen oireet
Närästys aistitaan tyypillisesti ylävatsalla tuntuvana polttavana tunteena tai epämiellyttävänä olona ja voi säteillä rintakehän keskiosiin ja jopa kaulalle. Muita tyypillisiä oireita ovat regurgitaatio eli mahalaukun happaman sisällön nouseminen kurkkuun tai suuhun, palan tunne kurkussa ja nielemisvaikeus. Närästys on refluksitaudin tyyppioire ja sitä esiintyy noin 75%:lla refluksipotilaista. Harvoin esimerkiksi kahvin tai alkoholin runsaan nauttimisen jälkeen ilmaantuva närästys on usein vaaratonta. Refluksitaudin kriteereinä pidetään vähintään kaksi kertaa viikossa esiintyvää närästystä ja sen vaikutusta elämänlaadun, voinnin tai ruokahalun heikkenemiseen.
Joskus närästykseksi mielletään kaikki epämääräisinä esiintyvät ylävatsaoireet kuten ruokailun jälkeinen ärsyttävä täyteläisyyden tunne, liian nopeasti ilmaantuva kylläisyys ja ylävatsakivut. Näistä puhuttaessa tarkoitetaan dyspepsiaa, jonka taustalla voi olla refluksitauti, toiminnallinen häiriö tai esimerkiksi helikobakteeri-infektio. Dyspepsia on siis oirekokonaisuus, ei oma sairautensa. Noin joka kolmannella dyspepsiasta kärsivällä syy löytyy refluksitaudista.
Mistä närästys johtuu?
Närästyksen taustalla on useimmiten ruokatorven ja mahalaukun välissä olevan alasulkijan hetkellinen tarpeeton relaksaatio. Tämän sulkijan tulisi aueta vain niellessä. Löystynyt alasulkija päästää mahalaukun hapanta sisältöä ruokatorveen aiheuttaen kipua ja ruokatorven pinnan vaurioita. Rasvainen ruoka ja tupakka heikentävät sulkijalihaksen toimintaa. Myös ylipaino lisää refluksintaudin riskiä. Stressitilanteessa närästys on yleisempää.
Näin hoidat närästystä
Lievän närästysoireen iskiessä omahoito on ensimmäinen vaihtoehto. Sen kulmakiviä ovat oireita lisäävien ruoka-aineiden kuten kahvin, alkoholin ja sitrushedelmäruokien välttäminen. Myös raskaita ilta-aterioita kannattaa välttää ja syödä iltapala jo 2-3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tulehduskipulääkkeet pahentavat närästystä. Sängyn päätyä voidaan korottaa tyynyillä tai sängyn jalkojen alle laitettavilla tuilla 10-15 cm.
Milloin lääkäriin?
Aina omahoitokeinot eivät riitä. Mikäli närästysoire jatkuu viikkoja tai on voimakasta, kannattaa hakeutua lääkärin arvioon. Vastaanotolla selvitetään potilaan oirekuvaa tarkemmin ja tutkitaan vatsan alue kliinisesti. Usein närästysoireen selvittelyyn voidaan tehdä parin viikon hoitokokeilu protonipumppusalpaajille eli niin sanotuilla PPI-lääkkeillä, jonka jälkeen kontrolloidaan oireiden väheneminen. Mikäli potilaan oireet ovat rajuja tai potilaalla on yleisoireita, ovat usein myös laboratoriokokeet tarpeen.
Hälyttäviä oireita närästyksen yhteydessä:
- Laihtuminen
- Oire pahentuu rasituksessa
- Ulosteet ovat mustia
- Oire on jatkunut useamman viikon
- Ruoka tuntuu juuttuvan
- Nielemisvaikeudet
Milloin jatkotutkimukset ovat tarpeen?
Närästysoireen taustalla voi olla myös vatsalaukun haavauma eli ulkus tai joskus myös pahanlaatuinen kasvain. Rasituksessa pahentuvat närästysoireet voivat olla myös sydänperäisiä ja tällöin on syytä tarkistaa myös sydänfilmi. Lääkäri arvioi vastaanotolla, onko lääkehoidon lisäksi tarvetta lähettää potilas ruokatorven ja vatsalaukun tähystystutkimukseen. PerusTerveyden yleislääkärit ovat tottuneita närästysoireiden selvittelyssä ja hoitamisessa. Meidän kauttamme voidaan ottaa myös tarvittavat laboratoriokokeet ja mikäli aiheellista, tehdä lähete vatsalaukun tähystykseen. Närästysoireita voidaan tutkia Peruskäynti 20min vastaanottoakäynnillä.