Kesän pitäisi olla vuoden parasta aikaa. Silti moni huomaa olevansa tavallista ahdistuneempi, väsyneempi tai surullisempi juuri keskellä valoisinta vuodenaikaa. Jos mielenterveytesi tuntuu heikentyvän kesällä, eli juuri silloin kun muiden elämä näyttää kukoistavan, et ole kummajainen. Mielialaan liittyvät pulmat ovat kesällä yksi tavallisimmista huolista vastaanotolla.
Tärkeintä on tiedostaa, ettet ole outo, heikko tai kiittämätön. jos pää tuntuu kesällä tavallista raskaammalta ja aurinkoiset päivät herättävät lähinnä syyllisyyttä (”miksen ole ulkona nauttimassa?”) Olet vain ihminen.
Voiko mielenterveys oikeasti huonontua kesällä?
Kyllä voi. Moni yllättyy kuullessaan, että mielenterveyden oireet eivät noudata vuodenaikoja samalla tavalla kuin sääennuste. Vaikka pimeys lisää joillakin masennusoireita, myös kesä voi kuormittaa mieltä monin tavoin.
Vastaanotolla näkyvät erityisesti:
- ahdistuksen lisääntyminen
- univaikeudet
- ärtyneisyys ja levottomuus
- masennusoireiden paheneminen
- yksinäisyyden korostuminen
- päihteiden käytön lisääntyminen
- työuupumuksen oireiden paradoksaalinen voimistuminen lomalla.
Moni itse asiassa huomaa voivansa huonommin juuri silloin, kun kiire hellittää. On aikaa kiinnittää huomiota itseensä ja pysähtyä.
Miksi mielenterveys voi kärsiä kesällä?
1. Arjen rakenteet katoavat
Vaikka arjessa samanlaisina toistuvat päivät voivat puuduttaa, mieli pitää ennakoitavuudesta.
Työ, opiskelut, harrastukset ja arkirutiinit luovat päiviin rytmiä. Kun kesä tai loma alkaa, tuttu rakenne voi kadota lähes yhdessä yössä.
Joillekin se on helpotus, mutta jos mieli on valmiiksi kuormittunut, rakenteiden häviäminen voi lisätä turvattomuuden tunnetta. Päivät venyvät, unirytmi siirtyy ja tekemättömät asiat alkavat pyöriä mielessä. Yhtäkkiä aikaa onkin enemmän kuin jaksamista.
2. Uni häiriintyy
Suomen kesä on ihana, ja joskus aika armoton.
Valoisat yöt voivat vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua. Lisäksi lomalla moni valvoo myöhempään, matkustaa enemmän tai käyttää alkoholia tavallista useammin.
Jo muutaman viikon huonosti nukutut yöt voivat näkyä:
- alakuloisuutena
- ahdistuksena
- keskittymisvaikeuksina
- ärtyneisyytenä
- uupumuksena.
Jos mielenterveysoireet pahenevat kesällä, unen tarkastelu on usein ensimmäinen askel.
3. Kesään liittyy paljon odotuksia
Kesästä on tullut eräänlainen ”pakollisen onnellisuuden ja yhteisöllisyyden” vuodenaika.
Pitäisi matkustaa.
Pitäisi rentoutua.
Pitäisi olla sosiaalinen.
Pitäisi nauttia.
Jos elämä ei vastaa näitä odotuksia, moni alkaa ajatella, että itsessä on jotain vialla. Todellisuudessa ”vika” ei useinkaan ole ihmisessä vaan odotuksissa, joita sosiaalinen media ja julkkisten ihanat juhannusjuhlakuvaukset lehdissä voivat ruokkia tunnetta.
Harvan kesä näyttää oikeasti ja/tai jatkuvasti samalta kuin sosiaalisessa mediassa. Myös influensserit ja ystäväpiirin sosiaalisimmat riitelevät läheistensä kanssa, joutuvat imuroimaan helteellä, hikoilevat öisin ja saavat kesäripulin.
4. Yksinäisyys näkyy selvemmin
Arjen keskellä yksinäisyys voi jäädä piiloon. Kesällä se usein korostuu.
Kun työpaikka hiljenee, harrastukset jäävät tauolle ja ihmiset lähtevät lomille, oma sosiaalinen verkosto voi tuntua yllättävän pieneltä.
Tämä on hyvin tavallinen kokemus.
5. Stressi ei poistu lomalla nappia painamalla
Joskus vastaanotolla kuulee lauseen: ”Odotin lomaa koko vuoden. Kun se alkoi, romahdin.”
Tämäkin on tavallista: Kun ihminen on pitkään suorittanut, mieli saattaa vasta turvallisessa tilanteessa antaa kuormituksen näkyä. Stressi, väsymys ja tukahdutetut tunteet nousevat pintaan vasta silloin, kun niiden käsittelyyn jää tilaa.
Loma ei siis välttämättä ole se, joka vie voimat. Usein se vain tarjoaa mahdollisuuden huomata, kuinka väsynyt on jo ollut.
Miksi kesä voi lisätä levottomuutta ja ahdistusta?
Kesäiset mielen ongelmat eivät aina näyttäydy alakulona. Joillakin yöttömät yöt ja päivien huikaiseva kirkkaus kutsuvat esiin levottomuuden ja ahdistuksen.
Valoisuus vaikuttaa fyysisesti elimistön vuorokausirytmiin ja vireystilaan. Osa ihmisistä kokee kesällä:
- jatkuvaa ylivireyttä
- vaikeutta rauhoittua
- kiihtyneisyyttä
- levottomia ajatuksia
- lisääntynyttä ahdistuneisuutta.
Erityisesti kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla voimakas valoisuuden lisääntyminen voi joskus laukaista hypomania- tai maniajaksoja.
Jos oma käytös muuttuu selvästi tavallista impulsiivisemmaksi, unentarve vähenee merkittävästi tai ajatukset kiihtyvät poikkeuksellisella tavalla, asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Aina ei tarvita psykiatrin apua: myös kokenut yleislääkäri osaa arvioida tilanteen ja pohtia sopivia hoitovaihtoehtoja.
Mitä voi tehdä itse, jos mielenterveys voi huonosti kesällä?
Usein kaikkein hyödyllisimmät keinot ovat yllättävän arkisia.
Pidä kiinni rytmistä
Vaikka lomalla onkin hyvä höllätä, vuorokausirytmiä ei kannattaa heittää kokonaan
Pyri:
- heräämään suunnilleen samaan aikaan
- syömään säännöllisesti
- liikkumaan päivittäin
- rauhoittamaan iltoja
Aivosi arvostavat ennustettavuutta myös kesällä.
Huolehdi unesta
Unella voi olla yllättävän suuri vaikutus mielialaan. Unenpuute pahentaa monia mielen sairauksia ja saattaa saada terveenkin ihmisen ahdistumaan.
Jos valo häiritsee nukkumista:
- pimennä makuuhuone mahdollisimman hyvin
- vältä kirkkaita näyttöjä myöhään illalla
- pidä makuuhuone mahdollisimman viileänä
- vältä runsasta alkoholin käyttöä – jo lasi viiniä iltapäivällä vaikuttaa seuraavan yön unen laatuun
Laske odotuksia
Tämä kesän ei tarvitse olla elämäsi paras. Se saa olla aivan tavallinen.
Moni voi paremmin heti, kun luopuu ajatuksesta, että jokaisen viikonlopun pitäisi olla erityinen tai jokaisen lomapäivän täydellinen.
Pidä yhteyttä ihmisiin
Yksinäisyys helpottuu harvoin odottamalla. Vaikka toisten kanssa ei tuntuisikaan luontevalta heittäytyä suorilta juttusille, kannattaa yhteyttä toisiin etsiä vaikka netistä tai pienistä juttelutuokioista satunnaisen tuttavan kanssa.
Pieni yhteydenotto riittää usein alkuun:
- viesti ystävälle
- kahvit naapurin kanssa
- puhelu sukulaiselle
- osallistuminen harrastukseen tai tapahtumaan
Varovaiset kurkotukset kohti toisia ihmisiä poikivat usein lisää juttelua ja spontaaneja suunnitelmia.
Hae apua ajoissa
Jos oireet jatkuvat viikkoja, vaikeuttavat arkea tai tuntuvat ylivoimaisilta, apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.
Erityisen tärkeää se on, jos:
- masennusoireet pahenevat
- ahdistus estää normaalia elämää
- uni on pitkään hyvin huonoa
- päihteiden käyttö lisääntyy
- mieleen tulee itsetuhoisia ajatuksia.
Näiden oireiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
Milloin kannattaa hakeutua lääkäriin?
Vastaanotolle kannattaa varata aika, jos:
- mieliala on ollut matala suurimman osan päivistä vähintään kahden viikon ajan
- ahdistus haittaa työtä, ihmissuhteita tai arkea
- oireet uusiutuvat joka kesä
- epäilet uupumusta, masennusta tai muuta mielenterveyden häiriötä
- oma vointi huolestuttaa sinua tai läheisiäsi.
Joskus taustalla voi olla hoidettava mielenterveyden häiriö. Toisinaan taas kyse on kuormituksesta, univajeesta tai elämäntilanteesta. Molemmissa tapauksissa tilanteen selvittäminen lääkärin kanssa on järkevää.
Selvittelyä varten kannattaa varata 30–40 min käynti.
Kannattaa myös perehtyä Mielenterveystalon omahoito-ohjelmiin.
MUISTA: Kesä ei ole kilpailu
Ihmiset kärsivät usein yhtä paljon siitä, että heillä on paha olo, kuin siitä, että he kokevat tuntevansa asioita ”väärin”: liian vähän innostusta valoisista kesäöistä, liian pientä riemua jäätelötötteröstä, liian paljon harmitusta leikkaamattomasta nurmikosta.
Kesällä tämä korostuu. Jos muut näyttävät onnellisilta ja itse ei ole, alkaa helposti ajatella epäonnistuneensa jossain.
Mieli ei kuitenkaan noudata kalenteria, eikä sen ole tarkoituskaan. Kesä ei tee ihmisestä automaattisesti onnellista, aivan kuten talvikaan ei saa kaikkia väsymään tai masentumaan.
Jos sinua väsyttää, ahdistaa tai surettaa keskellä kauneinta kesää, se ei tarkoita että tekisit jotain väärin. Se tarkoittaa vain, että mielesi yrittää kertoa jotakin.
Sitä viestiä kannattaa kuunnella lempeästi – ei moittimalla itseään, vaan pitämällä itsestään huolta.
Ja jos omat voimat eivät riitä, apua on saatavilla. Sitä varten me olemme täällä.
Usein kysytyt kysymykset mielenterveydestä kesällä
Kesä ei yleensä yksin aiheuta masennusta, mutta se voi pahentaa olemassa olevia oireita tai tuoda näkyviin kuormituksen, joka on kertynyt pidemmän ajan kuluessa. Valoisat yöt, univaje, muuttuneet rutiinit, yksinäisyys ja kesään kohdistuvat odotukset voivat kaikki vaikuttaa mielialaan.
Jos alakulo, kiinnostuksen menettäminen tai voimakas väsymys jatkuvat yli kaksi viikkoa, tilanteesta kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Kesällä arjen rytmi muuttuu usein merkittävästi. Lomat, matkustaminen, sosiaaliset tapahtumat ja rikkoutuneet rutiinit voivat lisätä epävarmuutta ja kuormittaa mieltä.
Lisäksi univaikeudet ovat kesällä yleisiä. Huono uni voi lisätä ahdistuneisuutta huomattavasti jo muutamassa päivässä.
Loman alkaessa kiire loppuu, mutta elimistö ja mieli eivät välttämättä palaudu samalla hetkellä.
Pitkään jatkunut stressi voi näkyä vasta silloin, kun suorittaminen loppuu. Monet kuvaavatkin ensimmäisiä lomapäiviä väsyneiksi, ahdistuneiksi tai poikkeuksellisen herkiksi.
Tämä ei välttämättä tarkoita, että lomassa olisi jotain vialla. Usein kyse on siitä, että kuormitus alkaa vasta purkautua.
Kyllä voi.
Vaikka valo kohentaa monen mielialaa, joillakin se lisää vireystilaa liikaa. Seurauksena voi olla levottomuutta, ärtyneisyyttä, univaikeuksia ja ahdistuneisuutta.
Erityisesti ihmisillä, joilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, voimakas valoisuuden lisääntyminen voi vaikuttaa mielialaan merkittävästi.
Apua kannattaa hakea, jos oireet jatkuvat useita viikkoja, vaikeuttavat arkea tai ihmissuhteita, haittaavat työntekoa tai opiskelua, pahenevat jatkuvasti ja aiheuttavat toivottomuuden tunnetta.
Terveydenhuollon ammattilaisen kanssa kannattaa keskustella myös silloin, jos oma vointi huolestuttaa, vaikka et osaisikaan nimetä tarkkaa syytä.
Kyllä voi.
Loma ei korjaa kuukausien tai vuosien aikana kertynyttä kuormitusta hetkessä. Jos taustalla on pitkittynyt stressi tai työuupumus, väsymys voi tuntua lomalla jopa voimakkaammalta kuin työarjessa.
Jos palautuminen ei etene viikkojenkaan aikana, tilanteen arviointi terveydenhuollossa on järkevää.