Siitepölyallergia – oireet, hoito ja milloin lääkäriin

Siitepölyallergia vaivaa keväisin ja sitä aiheuttavat siitepölyhiukkaset leviävät tuulen mukana kauas

“Minulla on aina kerran vuodessa keväällä nuha, joka etenee antibiooteilla hoidettavaksi poskionteloiden tulehdukseksi.”

Päivitetty: huhtikuu 2026

Kutisevat silmät, jatkuva aivastelu ja nenä tukossa viikkokaupalla?  Et ole yksin: siitepölyallergia vaivaa joka viidettä suomalaista.

Oulussa oireet voivat alkaa jo varhain keväällä, kun lepän siitepöly saapuu tuulen mukana etelästä, ja herkimpiä alkaa niiskututtaa jo ennen kuin lumi on sulanut. Moni luuleekin kärsivänsä pitkittyneestä flunssasta, vaikka kyse on allergiasta.

Tässä artikkelissa kerromme, mitä siitepölyallergia on, mitkä ovat sen oireet, miten niiden kanssa pärjää ja milloin kannattaa hakeutua lääkäriin. Meillä PerusTerveydessä saat selviin oireisiin helpotuksen jo yhdellä PerusKäynnillä (hinta Kela-korvauksen jälkeen 99 €). Varaa aika tästä! tai soita ajanvarausnumeroomme 0207340720.

Mitä siitepölyallergia on?

Siitepölyallergiassa keho reagoi kasvien siitepölyyn ikään kuin se olisi uhka, vaikka oikeasti kyseessä ei ole elimistölle vaarallinen aine. Reaktio näkyy tyypillisesti nenässä, silmissä ja joskus hengityksessäkin.

Suomessa yleisimpiä siitepölyallergiaa aiheuttavia kasveja ovat leppä, koivu, timotei ja muut heinäkasvit sekä pujo. Allergiaoireet alkavat usein jo lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta voivat monen yllätykseksi ilmaantua myös aikuisiällä.

Siitepölyallergian oireet

Oireet vaihtelevat, mutta moni allergiadiagnoosin saanut tunnistaa ne nopeasti. Tyypillisin oire on nenän kutina ja vuotaminen.

Siihen, kuinka hankalaksi olo käy, vaikuttavat siitepölyn määrän lisäksi oma herkistymisasteesi ja sää.  Tuulisella ja aurinkoisella säällä siitepölyä on ilmassa enemmän, jolloin oireetkin voimistuvat, kun taas sateen jälkeen olo voi hetkeksi helpottaa.

Nenäoireet

  • aivastelu
  • kirkas, vetinen nuha
  • nenän tukkoisuus
  • nenän kutina ja ärsytys

Silmäoireet

  • kutina ja kirvely
  • punoitus
  • vuotaminen ja turvotus

Myös silmiä ympäröivä iho voi ärtyä jatkuvasta kosteudesta ja silmien hieromisesta.

Hengitysoireet

  • yskänärsytys
  • hengityksen vinkuminen
  • hengitysvaikeudet (etenkin astmaatikoilla)

Välillä yöllinen yskänärsytys on peräisin nenäeritteestä (ns. postnasal drip) ja helpottaa, kun nenän vuotaminen saadaan kuriin.

Muut oireet

  • väsymys ja huono unenlaatu
  • päänsärky
  • ihon punoitus tai kutina, etenkin silmien, suun ja nenän ympärillä

Oireet voivat yksittäin tuntua pieniltä, lähinnä ärsyttäviltä, mutta pitkittyessään ne väsyttävät yllättävän paljon. Siksi ne kannattaa hoidattaa hyvissä ajoin.

Siitepölykalenteri – mitä nyt on ilmassa?

Siitepölykausi Oulussa kestää maaliskuulta aina syksyyn saakka. Tämä on pitkä aika kärsiä kehnosta olosta, joten oireisiin kannattaa ilman muuta hakea apua.

Ajantasaisen, päiväkohtaisen siitepölytiedotteen löydät norkko.fi-palvelusta.

Kasvi Oireilun ajankohta
Leppä ja pähkinä Maalis-huhtikuu
Koivu Huhti-toukokuu
Heinät (esim. timotei) Kesä-heinäkuu
Pujo Heinä-elokuu
Homeet ja sieni-itiöt Elokuusta pakkasiin asti

 

Lääkitys kannattaa aloittaa jo 2–3 viikkoa ennen oletettua oireiden alkua. On helpompaa ehkäistä oireita kuin hoitaa jo ärhäkäksi äitynyttä tilannetta.

Siitepölyallergia ja ristireaktiot ruoka-aineisiin

Moni yllättyy siitä, että siitepölyallergia voi kutsua esiin myös ruoka-aineallergian oireita. Kyse on niin sanotusta ristireaktiosta, jossa siitepölyn ja ruoka-aineen proteiinit muistuttavat toisiaan.

Koivuallergikko voi reagoida mm:

  • omenaan, päärynään ja kirsikkaan
  • porkkanoihin ja selleriin
  • hasselpähkinään ja mantelehin
  • persikkaan ja luumuun

Heinäallergikko voi reagoida mm:

  • vehnään ja muihin viljoihin
  • tomaattiin
  • sitrushedelmiin

Pujoallergikko voi reagoida mm:

  • selleriin
  • porkkanaan
  • mausteisiin (esim. anis, fenkoli, korianteri)
  • persiljaan
  • kamomillateehen
  • joskus myös:
    • paprikaan
    • kurkkuun

Ristireaktio-oireet ovat yleensä lieviä. Useimmiten oireena on suun ja huulten pistelyä tai kutinaa, joskus myös kurkun ärsytystä. Tyypillisimmin oireet tulevat raaoista ruoka-aineista, ja kypsennettyinä ne saattavat yhä sopia.

Ristireaktioista johtuvat oireet helpottavat usein siitepölymäärän vähentyessä, mutta joskus saattavat myös jatkua ympäri vuoden.

Siitepölyallergian hoito

Lievät oireet voi hoitaa apteekista saatavilla itsehoitolääkkeillä:

Antihistamiinit vähentävät tehokkaasti aivastelua, kutinaa ja silmäoireita. Jos tarvitset lääkettä päivisin, valitse valmiste, joka ei väsytä.

Kortisoninenäsuihkeet ovat tehokkain yksittäinen lääke nenäoireisiin. Aloita käyttö jo ennen kauden alkua; täysi teho saavutetaan vasta noin viikon käytön jälkeen. 

Silmätipat helpottavat silmäoireita nopeasti. Ne sisältävät esimerkiksi antihistamiinia tai kromoglykaattia.

Yhdistelmähoito toimii vaikeampiin oireisiin: esimerkiksi nenäsuihke ja antihistamiini yhdessä tepsivät paremmin kuin kumpikin erikseen.

Lääkityksen lisäksi voit vähentää oireilua näillä keinoilla:

  • Pidä ikkunat kiinni pahimpaan siitepölyaikaan (aamupäivällä siitepölymäärät ovat korkeimmillaan).
  • Käy suihkussa ulkoilun jälkeen ja huuhdo myös hiukset.
  • Ajoita ulkoilu varhaiseen aamuun, myöhäiseen iltaan tai sateen jälkeen.
  • Kuivata pyykki sisällä siitepölykaudella.
  • Puhdista auton ja kodin ilmastointilaitteiden suodattimet keväällä.
  • Etenkin tuulisella säällä ja pyöräillessä kannattaa käyttää aurinkolaseja. Suojaavimmat, sivuilta peittävät mallit vähentävät siitepölyn kulkeutumista silmiin.

Milloin apteekin sijaan lääkäriin?

Vaikka apteekista saa apua siitepölyallergiaan, kaikki hoitovaihtoehdot eivät ole siellä saatavilla. Lääkärin vastaanotolla voidaan räätälöidä tehokkaampi hoito ja arvioida esimerkiksi siedätyshoidon tarve. Jos niin toivot, voidaan tehdä myös allergiatestejä

Lääkäriin aina, jos potilas on lapsi

Lapsen siitepölyallergian oireet kannattaa aina arvioituttaa lääkärissä. Näin varmistetaan oikea diagnoosi, turvallinen hoito ja se, ettei oireiden taustalla ole esimerkiksi alkavaa astmaa.

Samalla lääkäri voi jututella lapselle hänen ikä- ja ymmärrystasonsa mukaisesti oireiden syistä, valita helpommin annosteltavat lääkkeet ja näyttää vaikka lapsen oman nallen avulla, kuinka nenäsuihke tai silmätipat annostellaan.

Aikuisenkin on syytä hakeutua lääkäriin, jos:

  • itsehoitolääkkeet eivät helpota oireita riittävästi
  • et ole varma, mistä oireet johtuvat
  • oireet häiritsevät unta, työtä tai arkea merkittävästi
  • epäilet astmaa (hengitysvaikeudet, vinkuva hengitys)
  • haluat selvittää ristireaktioita tai teettää allergiatestit
  • olet kiinnostunut siedätyshoidosta

PerusTerveydessä saat lääkärin arvion ja tarvittaessa reseptit allergiaoireisiin joustavasti, myös viikonloppuisin. Useimmiten asiat selviävät jo yhdellä PerusKäynnillä.

Varaa aika tästä tai soita 0207 340 720.

Allergiatestit – miten siitepölyallergia todetaan?

Siitepölyallergian voi useimmiten tunnistaa ilman testejäkin: jos oireet alkavat toistuvasti aina tietyn kasvin kukinta-aikaan ja allergialääkitys helpottaa, diagnoosi on melko selvä, eikä allergiatesteihin kannata panostaa aikaa tai rahaa.

Tarvittaessa allergia kuitenkin voidaan varmistaa testeillä:

Prick-testi (ihopistotesti): nopea testi, jossa eri allergeeneja pistetään ihon pintaan. Tulos näkyy 15–20 minuutissa.

Verikoe (IgE-vasta-aineet) soveltuu erityisesti silloin, kun ihopistotesti ei ole mahdollinen (esim. ihosairauden vuoksi). Uusimmilla allergeenikomponenttitesteillä voidaan erottaa ainakin se, onko kyse ristireaktiosta vai todellisesta allergiasta.

Testit ovat hyödyllisiä, kun oireet ovat epäselvät, ristireaktioita epäillään tai siedätyshoitoa suunnitellaan.

Siitepölyallergia ja astma

Siitepölyallergia ja astma liittyvät usein toisiinsa. Noin 20–30 prosentilla siitepölyallergikoista on myös astma tai astman kaltaisia oireita. Hoitamaton allergia voi pahentaa astmaa merkittävästi.

Seuraa näitä oireita:

  • hengityksen vinkuminen tai viheltäminen
  • yöllinen tai rasituksessa paheneva yskä
  • hengenahdistus
  • painon tunne rinnassa

Jos tunnistat nämä oireet, hakeudu lääkäriin. Astma vaatii oman diagnoosin ja hoidon.

Varaa aika tästä tai soita 0207 340 720.

Siedätyshoito on pitkäaikainen apu siitepölyallergiaan

Siedätyshoito on ainoa hoitomuoto, joka vaikuttaa allergian syyhyn eikä vain oireisiin. Siedätyshoidossa elimistö opetetaan sietämään allergiaa aiheuttavaa ainetta. Tämä helpottaa yleensä paitsi allergian nenä-, silmä- ja keuhko-oireita, myös ruoka-aineiden ristireaktioita.  

Siedätyshoito sopii, kun:

  • oireet ovat keskivaikeita tai vaikeita
  • lääkitys ei hallitse oireita riittävästi
  • allergia heikentää merkittävästi elämänlaatua tai työkykyä
  • potilas on vähintään 5-vuotias

Koivulle ja timoteille siedätyshoito onnistuu nykyisin kolmen vuoden tablettikuurina.

Hoito aloitetaan syksyllä, ennen seuraavaa siitepölykautta. Hoito helpottaa oireita kauden aikana ja vaikutus jatkuu usein vielä vuosia hoidon päättymisen jälkeen.

PerusTerveydessä saat lääkärin arvion ja tarvittaessa reseptit allergiaoireisiin PerusKäynnillä  

Varaa aika tästä! tai soita ajanvarausnumeroomme 0207340720.

Lisätietoa siitepölyallergiasta seuraavista linkeistä:

Duodecim terveyskirjasto

Allergia- ja Iho- ja Astmaliiton nettisivut

 

FAQ – Usein kysyttyä siitepölyallergiasta

Miten hoitaa siitepölyallergia kotona?

Kotihoidossa auttavat antihistamiinit, kortisoninenäsuihkeet ja silmätipat. Lisäksi kannattaa pitää ikkunat kiinni pahimpaan siitepölyaikaan, käydä suihkussa ulkoilun jälkeen ja ajoittaa lenkit aamuun tai iltaan.

Milloin siitepölyallergian oireet alkavat?

Siitepölykausi alkaa Oulussa jo maaliskuussa. Kausi voi kestää aina pakkasten tuloon asti.

Milloin siitepölyallergian kanssa lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos oireet ovat voimakkaat, itsehoitolääkkeet eivät riitä, oireilu häiritsee unta tai työtä, tai epäilet astmaa tai ristireaktioita.

Voiko siitepölyallergia parantua itsestään?

Oireet voivat vaihdella vuodesta toiseen ja joskus lieventyä iän myötä, mutta täydellinen paraneminen ilman hoitoa on harvinaista. Siedätyshoidolla oireita voidaan vähentää merkittävästi pitkäksi aikaa.

Teksti:

Kati Retsu-Heikkilä
Yleislääketieteen erikoislääkäri

kati.retsu@perusterveys.fi