Antibioottikuurin tarpeesta välikorvatulehduksen hoidossa on keskusteltu viime aikoina paljon. Korvatulehdukset ovat lapsilla yleisiä ja kipu voi olla voimakasta. Hoitamattomana bakteeritulehdus saattaa haitata lapsen kuuloa. Toisaalta viruksen aiheuttamiin ylähengitystieinfektioihin liittyy usein korvakipua, jota ei tarvitse hoitaa antibiootein. Antibiooteilla on myös sivuvaikutuksia ja niiden tiedetään häiritsevän suoliston omaa bakteerikantaa. Antibioottien runsas käyttö lisää myös resistenttien kantojen syntymistä.
Lääkäri varmistaa aina bakteerin aiheuttaman välikorvatulehduksen potilaan korviin katsomalla. Tämä ei kuitenkaan aina ole helppoa. Erityisesti lapsen korvakäytävä on pieni ja lisäksi pienen lapsen kanssa yhteistyö voi olla haasteellista.1
On todettu, että tärykalvon pullotus on varmin viite bakteeritautiin. Pelkkä punoitus tärykalvolla ei anna aihetta antibioottikuurin aloitukselle, koska punoitus voi johtua esimerkiksi lapsen itkusta. Myöskään erite välikorvassa ilman tärykalvopullotusta ei 4/5 tapauksesta varmista bakteeritautia. Jos bakteeritulehdusta ei todeta ja lapsen yleisvointi on hyvä, riittää hoidoksi kipulääkitys. Tarvittaessa korvat voidaan tarkistaa uudelleen, jos oireet eivät väisty. Tällöin antibiootin tarve arvioidaan uudelleen. Korkea kuume, lapsen huono yleisvointi ja toistuvat korvatulehdukset ovat aina aiheita lääkärin arvioon ja antibiootin aloitukseen.
Lähde
- Curr Otorhinolaryngol Rep 2017: Recurrent Acute Otitis Media: What Are the Options for Treatment and Prevention?
- Duodecim 17/2017: Korvatulehduksen diagnostiikassa on aika siirtyä erotusdiagnostiikkaan
Lue myös: